Virkkausvillitys on vaihtunut ristipistoriippuvuuteen. Mitään muuta ei huvittaisi tehdä kun ristipistoja. Käytännön sanelema pakko on kuitenkin perusjutut hoitaa, mutta olen silti iltaisin saanut hetken pistellä orkideatyötä menemään. Viikonloppuna on sitten odotettavissa edistymiskuvaa.

Miulle tuli Novita tänään. Löytyi taas toteutettavaa, mutta oli siellä myös jotain outoa/naurattavaa/kaameaa (en oikein tiedä mitä): virkattu (vai neulottu, ei muista varmuudella tähän hätään) ylioppilashattu. Siis täh? Mietin oliko se vitsi vai mikä. Jos veikka ei pääse tänä keväänä ylioppilaaksi niin teen sille sen lakin. Muuten jätän ko. ohjeen rauhaan.

Erityisesti tykkäsin lehden yhdestä hameesta. Nerokkaasti se oli virkattu mustasta langasta niin ei oikein meinannu kuvio erottua. No, tiirailin niin kuvaa kuin ohjettakin ja sain käsityksen millainen hame on kyseessä. Kuvio on sama kuin nyt virkkauksessa olevassa jakussa, lankakin on sama, liekö koukkukin? Tuskin tulee siis hametta ihan heti tuon jakun jälkeen toteutettua vaikka kivannäköinen se olikin. Äiskälle pitänee tehhä joku toppi ja siskolle kaa. Se on vähän niiku jo viime kesäksi tilannut toppia... Rehellisyyden nimissä täytyy mainita, että oon kyllä yrittänyt tehä hänen haluamaansa toppia jo monta kertaa, mut mie en ossaa.

Maanantai aamuna oli hieno kuunsirppi! Ihailin sitä kun menin töihin. Tai en mie kunnolla pystyny sitä ihailemaan kun piti keskittyy ajamiseen. Sen oon oppinu ettei kauheesti kannata maisemia tai hienoja luonnonilmiöitä ajaessa ihailla. Parempi on pysäyttää auto. Viime kesänä näin älyttömän hienon sateenkaaren, oikeestaan se oli tuplasateenkaari, näkyi kaksi sateenkaarta kerralla. Siitä hurmaantuneena meinasin ajaa edellä menevän auton perrään. Onneksi eräs toinen tilanne on opettanut pitämään kunnon väliä edellä ajavaan niin kerkesin jarruttaa. Eikä takanakaan tullut ketään. Tuo tapaus muistui maanantaina kuunsirppiä vilkuillessa mieleen. Jotain on opittu?