Tässä viikonloppuna oli aika sateinen päivä. Tuli taas todettua, että kyllä meijän mäyrikset on sokerista (tai ne ainakin ihe luulee niin). Ässän kanssa kerettiin aamulla käydä ihan kunnon lenkillä ennen sadetta, mutta Pee ei käynyt kuin koipea nostamassa aamulla. Sitten se satoikin koko päivän. Välillä houkuttelin koiria ulos; Pee ei liikahtanutkaan, Äs tuli ovelle, kurkisteli ulos, totesi satavan ja peruutti takasin sisälle. Pee kävi ulkona vasta illalla, ei vissiin ollut tarpeeksi kova hätä aiemmin.
Muuta mäyrismäistä: Eräänä iltana makoilin selälläni lattialla (tekkee tosi hyvää selälle), sattumoisin oli Äs nojatuolissa miun takana. Mie olin siinä lattialla sillei, että Äs ei oikein tiennyt miten pääsee pois ettei vaan hyppää miun päälle. No, se mietiskeli siinä tuolilla ja päätti sitten kokeilla tassulla matkaa lattialle, jos sillei varovasti astumalla pääsis sieltä pois. Mie kysyin Ässältä, et miten pitkät sie luulet siun kinttujen olevan? Se oli kuitenkin ihan tavan nojatuoli, josta se ei todellakaan voi yltää kurottaa tassullaan lattialle. Mäyris ja mäyriksen kuvitelmat omasta suuruudestaan...
Karviaismarjojen kypsyyden tutkimista
Perinteinen ruusukuva
Ja kun ruusuista on kuva niin pistetään nyt tällänenkin:
Keltaista kukkapenkissä
Oli miulla käsityöjuttujakin. Yritin neuloa hihoja (tai hihatinta), mutta se ei sitten luonnistunutkaan. En jaksanut pähkäillä (ei ollut ohjetta), joten purin sen kokonaan. Olin ehkä puolessa välissä. Positiivista käsityöjuttuakin on. Hihoista lannistuneena aloitin lapasten neulomista. Se sentään sujui!
Ailit
Lanka: 7-veljestä
Puikot: 3,5 mm bambuiset
Langankulutus: 78 grammaa
Tää on aivan ihana ohje. Tulee lämpimät ja kauniit lapaset. Näitä on tullut tehtyä useammat, yhdet taitaa olla ihellänikin. Nämä menevät lahjaksi jollekulle.
Sain tehtyä äiskälle sen palmikkopannan. Unohin sitten kuvata ja punnita sen... niin innoissani olin kun sain sen vihdoin tehtyä. Eritoten harmittaa se puntarissa käytön unohtaminen. Mie oon aika hyvällä mallilla tuossa langankulutuksessa, siis siinä mielessä, etten ole ostanut lankaa pitkään aikaan tai ainakaan kamalasti. Alle kymmenen kilon oon ja luulen, että alle yhdeksän kilon jo! Sitä kun tekee näitä pikkusia juttuja vaan niin ei ne hirmuista lovea varastoon tee.
Viikon päästä tähän aikaan oon varmaan ihan hermostuksissa. Kenties kuolaan turkkaripussin ääressä odottaen klo 00.00. Toivottavasti en sentään valvo koko yötä odottaen aamua ja karkkipäivää. Enpä usko tarvitsevani päivän rientoihin mitään muuta eväitä kuin karkkia!
Kommentit