Kun kaikki tekeleet on kesken eikä valmistumista ole minkään osalta näköpiirissä, on hyvä aloittaa jotain uutta. Yhtenä yönä sain idean, että miksipä en tuhoaisi yhtä lankanyssäkkää verhoiksi verannallemme. Verannallehan mie oon ennenkin yrittänyt virkata verhoja, mutta tällä kertaa kyseessä ei ollutkaan kalalanka vaan paljon paksumpi tapaus. On siis jotain mahdollisuuksia saada verhot valmiiksi. Pientä jännitystä tulee langan riittävyydessä; suattaa olla, että loppuu kesken tai suattaa olla loppumattakii.

 

Neulontaa ja virkkausta

Tuommoset pinnat ovat tekeillä. Voin sitten vaihdella sen mukaan kiinnostaako heilua puikkojen kaa vai kuljettaa koukkua. Ehkä se ei olekaan niin pöllöä, että on monta työtä kesken. Pikkuhiljaa taidan alkaa ymmärtää yhä paremmin niitä ihmisiä, joilla on todellakin monta työtä kesken (miullahan ei oo kun nää ja kettutyö, ainii ja se lammastyökin).

 

Äs söpöilee

Tuo meijän Äs on niin liikuttava, meinaa oikein sydän särkyy kun se kahtelee ja söpöilee. Yks ilta mie istuin lattialla sohvaan nojaten ja koirat oli sohvalla (joo, näin päin meillä...), ni Äs laitto kuonon miun olkapäälle ja oli siinä. Voi nyyh. Pee oli toisella puolella, mutta se ei niin paljoa söpöillyt, oli kyllä hartioiden kohdalla sekin minnuu lämmittämässä. Ei tarvinnut kauratyynyä kun piskit hoiti sen puolen.

Noista neulonnoista ja virkkauksista vielä; molemmat on semmosia, että samaa juttua pitää tehdä pitkä pätkä. Tuota harmaata palmikkoneuletta semmoset 140 cm ja tuota virkkausta 180 cm. Toisaalta tuo palmikkohomma on ihan mielenkiintoinen, kuvion jo osaa ja tekeehän se vähän vaihtelua kuin jos ajattelisi, että pelkkää silleetä pitäisi neuloa. Mutta lanka on ohutta (Nallea) tai ohuempaa kuin millä oon tottunut tekemään isompia juttuja. Virkkaus taasen on koko ajan samanlaista, ei vaihtelua. Onneksi lanka on paksua ja koukkukin iso (4,5 mm) niin edistystä tapahtuu aika noppeesti. Varsinkin kun oon tottunu toteuttaa tommosia verhoprojekteja kalalangasta.

Sananen vielä kettutyöstä. Sitäkin oon pistellyt, mielestäni aika paljonkin, mutta en ehkä niin paljoo, että edistymiskuvaa kannattaisi kuitenkaan laittaa.