Uutta vuotta on nyt eletty tää yks päivä. Hyvältä vaikuttaa. Ei paljoo eroa (vielä) edelliseen. Myö eilen ammuttiin vähän raketteja, piskit ei pelännyt, saunottiin ja käytiin kylillä. Oikein rattosaa. Mie tulin siihen tulokseen, että parhaita raketteja on sellaset padat mistä lähtee monta rakettia yhellä sytytyksellä. Ne on helppo siivotakin, käytännöllinen ihminen kun oon :) Hitsi, tinat unohtu valaa (ja hankkia).

Tänään aamulla käytiin pitkällä lenkillä, miulla oli vaan Äs mukana. Koluttiin rantapöheikössä, ihan ihme reittiä piti rymytä kun ei tienny missä tie menee. Lopulta sekin selvisi; tie kulki noin 20 metriä siitä rantapöheiköstä ylempänä. Eipä sitä voinu tietää sillon, nyt oon tätäkin asiaa viisaampi. Kuka nyt tiellä kulkisi kun voi mennä rytteikössäkin...Saan irrotella loppuvuoden niitä havuneulasia piposta. Oikeesti oli hauska reissu ja hyvä vuoden alotus.

Oon lueskellu muiden blogeja ja monissa oli yhteenvetoa vuoden käsityösaavutuksista. Ihan huikeita määriä on ihmiset tehny! Vau. Mie en viime vuodelta saldoa saa laskettua kun ei muista mitä kaikkee on tullu tehtyä. Ehkä suurinpiirtein saisi mietittyä, mutta taitaisi vaatia liikaa aivotyötä! Tänä vuonna tullee pidettyä kirjaa näistä tekemisistä. Lankavarastokin päivittyy kohta, ainakin yksi tekele on punnaamatta. Kiva tietää millä kiloilla se vuosi alotettaan!

Mie oon pistellyt hirvityötä (heh, melkein samanlainen sana kuin hirviötä) neula sauhuten. Ruoho on yhdellä värillä tehty jo kokonaan, toinen värikin on jo loppusuoralla. Vielä kaksi väriä on aloittamatta, joista ruohoa tehdään. Sitten ei olekaan kuin "paikkaukset" ja jälkipistot. Savottaa se on siinäkin.

Ponchon ensimmäinen kappale on tehty ja toinenkin on jo puikoilla. Vähän alkaa kyllästyttämään kun siinä ei paljoa vaihtelua tule. Samaa palmikkoa vaan metri tolkulla, nyt liiottelen 130 senttiä pitää tehdä. Ihan riittävästi. Mielessä pyörii jo kysymys: mitä sitten alottaisin? Uuden Novitanhan pitäisi tulla loppuviikosta, sieltä varmaan löytyy jotain toteutettavaa. Tai sitten yritän ehkä neljättä kertaa tehdä yhtä toppia siskolle. Mie en oo vielä älynny miten se kuvio menee, mutta jos sitä olis huomaamattaan viisastunu. Langatkin kun olis jo siihen toppiin. Ei pijä vielä hättäilä vaan teen tuon ponchon loppuun tai ainakin ootan sen uuden lehen ekaksi. Herkuttelen vaan mitä seuraavaksi teen -ajatuksilla. Nii, mie oon näitä yhden neuleen tyttöjä.

Taidan lähteä elokuviin eli kahtomaan unikuvia. Toivottavasti sattuis mukava filmi.