Otsikko tällä kertaa kertookin mistä tässä kirjoituksessa tulee olemaan kyse. Miehän tilasin pakkasia edellisessä(kö) kirjotuksessani ja kuinkas ollakkaan, pientä pakkasta tuntuisi olevan. Ihanaa kun ei tarvinnut iltalenkin jälkeen pestä koiria tai edes kuivata. Arjen luksusta.

Eilen mie olin kutomassa muutaman tunnin. En ihan päässyt puoleen väliin. Tällä kertaa sujui mukavammin ja muistin olla puristamatta niin kovaa kuin jaksan siitä yhdestä kangaspuiden osasta, jonka nimeä en siis vieläkään saa päähäni. Kädet eivät siis ole niin kipeät kuin edelliseltä kerralta. En meinannut malttaa lopettaa kutomista, olisi tehnyt mieli jatkaa puoleen väliin saakka, mutta epäilin ,jos kudon mattoa kovin väsyneenä niin virheiden tekeminen kasvaa. Nyt jätin mielestäni fiksuun kohtaan; on peruskutomista (että saan juonesta kiinni tauon jälkeen) ja sitten onkin keskivaiheen isompi kuvio. Siitä on hyvä jatkaa parin viikon päästä. En nimittäin usko, että pääsen ensi viikonloppuna kutomaan lainkaan ja seuraavana viikonloppuna olenkin taas reissun päällä. Pieni tauko kutomiseen tulee väkisinkin.

2034648.jpg

Matto melkein puolessa matkassa

2034654.jpg

Kutoja Koira Pee

Miulla oli piskit mukana kutomassa. Molemmilla oli omat koppansa mukana, joissa olisi ollut mahdollisuus köllötellä. Äs hyödynsikin tämän mahdollisuuden, mutta Pee toimi laaduntarkkailijana ja kudontavauhdin valvojana. Se oli koko ajan kangaspuiden vieressä/alla. Ei hätkähtänyt paukutusta kun oli todennut sen vaarattomaksi vaikka oleilikin kangaspuiden alla. Jostain syystä Peen piti kytätä koko ajan miun tekemisiä.

Neulontapuoli ei ole edistynyt lainkaan. Ongelmakohta häämöttää vielä edessä päin, mutta otan sen varmaankin huomiseen tapaamiseen mukaan silti. Ristipistot taasen ovat edistyneet. Eka kettu on melkein valmis:

2034645.jpg

Kettutyön edistymistä

Joku voisi tarkkailla täällä kuvien laatuakin... olkoot, kuvan ideanahan on esittää työn edistyminen. Verrattuna edelliseen. Oon tehnyt vähän "paikkailuja" tuonne työn yläreunaan. Hui, miten tyhjä katse ketulla onkaan.

Sitten haasteeseen, joka tuli Pamilta. Tämä aiheutti suorastaan pään vaivaa, mutta aivojen käyttö myös vapaa-ajalla lienee ihan hyvästä.

Tehtävänanto: "paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä , jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

1. syön kaikki lusikalla syötävät ruuat, murot, puurot yms. pikkulusikalla. Tämä tapani on aiheuttanut kanssaruokailijoissa aluksi ihmetystä, mutta miusta pikkulusikalla syöminen vaan on mukavampaa. Tää tapa oli muuten eka, joka miulle tuli mieleen kun kävin miettimään mahdollisesti omituisia tapojani. Konsultoituani miestäni haasteen aiheesta, myös hänelle tuli yllä mainittu tapani heti ekaksi mieleen. Et kai tää sitten on outo tapa.

2. syön ompun siten, että en järsi sitä suoraan vaan leikkaan aina veitsellä palaset, jotka syön. Ei hajuakaan miksi teen näin.

3. kerään rekisterinumeroita numerojärjestyksessä. Tää ei oo miusta kovin outoa ja luulen, että monet tekee tätä vaikken ketään muuta tiedäkään. Aloitin keräilyn n. kaksi vuotta sitten. Jotain huviahan sitä pitää tuonne tienpäälle itselle keksiä. Eli suosittelen harrastusta paljon autoileville/liikkuville.

4. kuljetan koiriani mm. potkukelkassa ja polkupyörän peräkärrissä. Potkukelkassa Pee on parempi, pysyy siinä paremmin ja potkukelkkaan mahtuvat vain yksi kerrallaan. Peräkärrissä kulkevat molemmat yhtä aikaa ja aika sujuvasti. Äs välillä hieman ahdistuu ja haluaa kulkea omilla tassuilla, mutta Pee nauttii palvelusta. Tätä kuljetusmuotoa käytetään kuumina kesäpäivinä, jos haluan pitkälle lenkille tai viedä koirat uimaan. Kävellen ne tikahtuisivat kuumuuteen. Lisäksi jos on kiirusta mennä johonkin, pääsemme pyörällä nopeammin.

5. katson viikonloppuisin Emmerdalet nauhalta tai siis digiboksilta. Voisin kuvitella, että ohjelmien tallentaminen on yleistynyt (homma on helpottunut hirveesti) ja että monet tekee tämän tyyppistä toimintaa nykyisin. Et ehkä tää ei oo niin kovin omituista.

Muutamia muitakin omituisia tapoja olisi. Aluksi en millään meinannut keksiä mitään muuta kuin tuon pikkulusikkahomman. Mutta kun sunnuntain pyörittelin näitä juttuja mielessäni niin johan noita löytyi, ihan yli listan tarpeenkin. Sain vähän valita mitä paljastan.

Kuten tapoihini yleensä kuuluu, en noudata haasteen sääntöjä täysin eli en haasta ketään. Tää oli kyllä kiva haaste, ei sen puoleen, joten napatkuun ne, jotka haluavat (suosittelen).