Olipa outoa käydä aamulenkillä kun oli valosaa! Tällä viikolla on nuo lenkkeilyt hoidettu piskien kanssa pimeydessä. Sehän näissä syksyissä olikin raskasta kun vain viikonloppuisin kerkeää valoisaan aikaan pihalle. Tulisipa vähän lunta! Kirkas tähtitaivas ja kuutamokin on aika hyvä valaistus. 

Mie viime syksynä kun tuskailin tän pimeyden kaa, päätin koettaa nauttii siitä, ajatella (ja katsella) tähtiä ja muutenkin nauttia/hyväksyä sitä pimeyttä. Ei se hirveen hyvin onnistunut, mutta selvittypä siitäkin syksystä. Tämä kurakeli aiheuttaa meillä koirien pesua ja ylimääräistä imurointia. Jos ei sitä lunta saa, niin saisko pakkasta?

Ässästä tuli eilen oikee mäyris. Se ei lähtenyt aamulenkille kun oli liian sateista. Torstai-iltana käytiin ihan normaali iltalenkki vesisateessa. Äs oli silloinkin hieman nyreissään. Kotiin käveli oikein reippaasti. Perjantaiaamuna se päätti ettei lähe miun kanssa mihinkään. Saan yksin kulkee sateessa, jos välttämättä haluan. Molemmat piskit kävivät aamulla vain tarpeillaan ja sitten tähyilivät ovelle päin. Miulla oli koirat hihnoissa ja koetin houkutella aamulenkille. Ei, niin ei. Kun luovutin ja käännyin takasin, kohti ulko-ovea piskit innostu: jee, sisään unia jatkamaan! Sillon niihin tuli liikettä.

Olin yksi viikonloppu kaverini koiran kanssa ulkona, oli vähän märkää, mutta tätä koiraa se ei haitannut milläänlailla. Lisäksi se käveli kuralammikon läpi, ihan tuosta vaan vaikka olisi sen voinut helposti kiertääkin. Mie hämmästyin suuresti! Olin just sanonut koiralle, että mee sitten siitä lammikon reunasta. Ni eiku tää taivaltaa lammikon läpi. Olisipa kiertänyt niin mie oisin päässyt vähemmällä kuivauksella :) En tiijä miten koirat yleensä, mut miun fifit olisi kiertäneet lammikon, jos ne pakon edessä joutuvat kuralammikon läpi kulkemaan näyttää siltä, että ne menisivät "varpaillaan", jäykistelevät ja hidastelevat liikkeitä ettei vaan maha kastu. Ja ne mulkoilut hihnan toiseen päähän ovatkin paljon puhuvia. Kai ne pitäis vähintään kultatuolissa kantaa ohi kuraisimpien paikkojen. Hassuja.

Miulla ei oo tällä viikolla iltaisin oikein nuo käsityöt edistyneet. Enkä tänäänkään oo tehnyt vielä yhtään mitään käsityötä, outoa. Aion kyllä tämän kirjoittelun jälkeen istahtaa tv:n ääreen, katsoa mitä ystävilleni Emmerdaleen kuuluu ja tehdä ristipistoja. Neulonnassa miulla on pienet lappuhousut, mutta mie en taija ymmärtää ohjetta. Pitää tehdä toinenkin lahje valmiiksi viikonlopun aikana, että voin ottaa osat mukaan Aina Oikeisiin tiistaina ja kysyä viisaammilta. Ellen sitten ihe tajua mitä ohjeessa tarkoitetaan kunhan pääsen siihen kohtaan.

Kutomaan en malttanut lähteä tänään, huomenna sitten. Vähän mietityttää se kuviointi, miten saan sen tehtyä samanlaiseksi (tai siis peilikuvaksi se kai pitäisi) toisesta päästä, miten mittaukseni pitävät paikkansa ja miten riittävät/epätäydelliset muistiinpanoni ovat. No, itsellehän se tulee, että ei sen puoleen. Mutta ei se ihan yksinkertaista miulle ole, nii ja yllättävän raskasta kuten Outikin kommentissaan sanoi (kiitos Outi kommentista). Mie jostain syystä saan sormeni kipeiksi ja turvoksiin tuosta kutomisesta. Ehkäpä pitää ensi kerralla yrittää pitää kiinni vähän kevyemmin siitä yhdestä osasta, minkä nimeä en tiedä, mutta siitä, jolla paukutetaan kuteet tiukkaan kiinni. Huomatkaa asiantuntemuksen taso kun puhutaan kutomisesta!

Joo, mutta nyt sinne sohvalle!