Kolmas päivä peräkkäin kun ompelen ja tänään se tuntui alkavan jo sujua! Ilmeisesti miun pittää harjotuttaa tuota ompelukonetta päivittäin, ettei rupea ryppyilemään. Ompeluja on siis tullut tehtyä. Otin todistusaineistoksi kuvan eilen valmistuneista.

2078890.jpg

Liinavaatteita, vaippaa ja laadunvarmentajia

Eilen vielä joutessani kokeilin ommella Katjan mallin mukaan vaippoja. Yhden jaksoin tehdä ja yhden lisäimun. Helppo homma! Malli oli kiva, hyvä harjoittelua varten. Koska harjoittelu meni niin hyvin, kasvoi itseluottamukseni:

2078892.jpg

Vaippapari

Ohje: Suuri Käsityö -lehti 1/2008, koko S
Kankaat: vanha froteepyyhe (josta puolet koirien käytössä) ja flanellia (muuten ihan uutta)

Siis noissa on ihan tarrakiinnitys vyötärölle ja jalanaukoissa kuminauhaa! Onnistui ilman ratkojaa (joka löytyi tänään sieltä mistä pitikin. Kyllä mie kahoin eilen siitäkin pussista, mut en vaan huomannu...). Kaava noissa oli samankokoinen, mutta toisessa ompelin isommilla saumoilla, kokoeroa löytyy. Vitsi, tunsin oloni näppäräksi. Tähän oli hyvä lopettaa. Huomenna pakkaan ompelukoneen ja vien sen lepäilemään. Suunnitelmissani on huomenna leipoa korvapuusteja ja mie tarviin tuota keittiönpöytää leipomiseen. Ja olishan se kiva, jos mahtuisi keittiönpöydällä syömään ja lukemaan sanomalehdenkin.

Pee kävi eläinlääkärissä. Tykkäsin lääkäristä, koska miulle ei tullut olo, että hällä on hirvee kiire (varmaan oikeesti oli), hää osasi käsitellä fifiäni nätisti ja vastasi ymmärrettävästi kun kysyin. Peen kuonosta/suusta ei löytynyt mitään ylimääräistä. Korvissa oli tulehdus ihan kuten epäilinkin. Nyt sitten Pee on lääkekuurilla, tabletteja kaksi kertaa päivässä ja korvien putsaus kaksi kertaa päivässä. Tabletit on helppo juttu kunhan vaan itse muistan antaa ne, mutta korvien putsaus onkin sitten suurempi savotta. Pee ei nimittäin oikein välitä noista hoitotoimenpiteistä... mäyris on vaikee saada pois sängyn alta kun se sinne menee. Pee käy just semmoseen asentoon, etten saa siitä mistään kiinni. Että niitä kiireisiä aamuja odotellessa, jolloin saan kalastella Peetä korvien putsaukseen.

Lumisateen vuoksi sain ajeltua Peen turkin. Peellä ei ole hyvä, karkea ja kova turkki ollut koskaan, joten siihen on aina tarttunut lumi todella hyvin. Nyt kun olen ajellut sen muutamana vuotena enkä nyppinyt, on turkki pehmentynyt entisestään. Se oli tiedossa ja olen edelleen sitä mieltä, että Peen kohdalla turkin ajelu on parempi asia kuin nyppiminen. Tänään sitten otin koneen ja leikkasin. Tällä kertaa tuli yllättävän siisti turkki, ei niin laikukas ja lammasmainen kuin viime keväänä. Oon tyytyväinen turkkiin ja Peen käytökseen turkin ajelussa. Pahoja erimielisyyksiä meille ei tullut.

Äs pärjäsi hienosti ilman Peetä. Ei ollut edes viuskuttanut meidän perään. Tänään sain olla tyytyväinen myös Ässän käytökseen.