Tää leikki on yksinkertainen: mie heitän kepin mehtään ja koirat ehtii. Peen opetin aikanaan sillei, että kun löyti kepin sen piti käydä kepin viereen istumaan ja haukkumaan. Tän tempun opettaminen johtu siitä, että en osannut opettaa Peetä tuomaan keppiä miulle. Se jää aina syömään keppiä. Nyt tätä istuminen ja haukkuminen on liikaa vaadittu kun Äs mokoma yrittää napata Peeltä kepin.
Ainii, mie sain loppuun luvussa olleen kirjan! Pistetäänpä tämä juttu ylös. Kirjan on kirjoittanut Kreetta Onkeli. Oon lukenut hänen muutakin tuotantoa (ainakin Iloinen talo, Beige) ja nyt tämän Kotirouvan. Kiiltomadossa on miusta kirjotettu hyvin tästä kirjasta. Kiiltomadon artikkelin kirjoittaja mainitsi Kotirouvan yhteydessä myös Jotunin Huojuvan talon. Ei tää miusta niin paha ollut kuin Huojuva talo (jota siis en oo lukenut kokonaan, pitänee käydä lainaamassa), mutta yhtäläisyyksiä juu.
Kirja käsitteli perhettä, mies, vaimo ja lapsi. Vaimo hoiti kodin ja lapsen, mies rahapuolen. Vaimo, Sirre unohtaa ihtensä ja elää vaan miehelle ja lapselle. Aika surullinen kirja, loppu oli miusta hyvä. Jäi mieleen. Kirjassa oli välillä toooosi pitkiä kappaleita ja lauseita. Ne lauseet oli rytmikkäitä, mutta raskaita lukkee. Raskaita oli myös ne pitkät kappaleet. Kokonaisuudessaan tykkäsin.
Sitten kettuasioihin. Jottei Virpi joudu odottelemaan ihan älyttömän kauan, niin nappasin kuvan kettutyön pakkauksesta.
Tää siitä pitäis tulla
Neulontapuolella ei oo edistystä. "Salainen" projekti jumittaa ja sukkaa säästelen reissuun. Hiljasta. Videotaiteesta vielä, mie en ymmärtänyt mm. sitä, että tekijäksi merkattu taiteilija ei ollut kuvannut sitä teosta. Sen teoksen kohdalla oli monien muiden nimiä just erilaisien kuvausjuttujen kohdalla. Maallikkona jäin ihmettelemään, että mikä sen taiteilijan osuus oli siinä? Idea varmaankin, yhtään en tarkoita ideointia vähätellä, ilman sitä ei tule teosta. Mutta: mie en osaa maalata/piirtää. Jos mie keksin jonkun idean ja kuvailen sen maalavalle ystävälleni, joka ohjeistukseni avulla siitä tekee taulun, niin oonko mie muka sen taulun tekijä? Miusta tekijä on silti se miun ystävä.
No, ajatuksia se teos herätti, minkä luulen olevan taiteen tarkoitus, joten asiansa ajoi. Tosin, en muista mitä siinä teoksessa oli... sekottuu niihin muihin, mutta se jogurtinnuolemisjuttu se ei ainakaan ollut. Jogurttihomma oli aika ällö. Tuli jotenkin semmonen onko tää totta -olo. Vau, mitä taidepohdintaa.
Kommentit