Eilen Emmerdalen kanssa sain hirvityön tehtyä. Huhhuh! Miulla oli taas koko viikon Emmerdalet katsottavana, mutta ei nekään ihan kaikkiin jälkipistoihin riittänyt, olin jo aiemmin jälkipistoja tehnyt. Ihanaa, se alkaa aina jossain vaiheessa kyllästyttää tuo saman kuvan tuijottelu ja työn valmistuminen on mukavaa.

Tällä kertaa räpsin vähän enemmän kuvia, muistin napata kuvan myös kun olin saanut kaikki ristipistot tehtyä. Tai kuvittelin, että kaikki ristipistot oli tehty. Muutamia puuttuvia löytyi kun tein jälkipistoja.

1240848.jpg

Hirvet ilman jälkipistoja

Sen ainakin opin tätä työtä tehdessä, että en enää jätä muutamia pistoja tekemättä sinne tänne vaan teen ne heti pois. Vaikka lanka olisi loppunut tai oli mikä tahansa ollutkaan se syy tällä kertaa jättää ne tekemättä. Otti vähän päähän se "paikkailu" vaikka yritin suhtautuu siihen suurella tyyneydellä.

1240850.jpg

Hirvet jälkipistoilla

Sieltä sumusta ne hirvet nousivat esiin kun jälkipistot tein. Tässä työssä oli mukavaa, että jälkipistot tehtiin vain yhdellä värillä (mustalla) eikä tarvinnut värejä vaihdella enää.

1240853.jpg

Lähikuvaa

Jotenkii veikeennäköisiä kavereita. No, nämä lähtevät siskoni seinälle tuijottelemaan, eivät jää meille kotiin. Ihan hyvillä mielillä luovun. Lahjaksi on kiva tehdä. Pitää vaan vielä kehystyttää. Eli ehkä palaavat hirvet takaisin esittäytymään kehyksien kera. Silloin on vaan niin hirveän :) vaikea kuvata kun laitatan myös lasin ja se sitten heijastaa.

1240856.jpg

Hirvien takapuoli :)

Piti vielä ottaa kuva työn takapuolesta. Oon kiinnittänyt taustaan yhä enemmän huomiota  muutamissa viimeisissä töissäni. Ristipistoilu-urani ensimmäisissä töissä tausta oli aika toisennäköistä. Vaikka toisaalta tämäkin on taulu, jolloin taakse ei pääse kurkistamaan, että siinä mielessä vähän höperön hommaa näprätä suuressa määrin, mutta esim. liinoissa pääsee taaksekin kurkistamaan. Nyt kun tuohon on oppinut niin se menee automaattisesti. No, jäi tuonnekin yksi pidempi lankalenkki kun en ollut ajoissa huomannut solmua, joka muodosti lenkin taustaan. En sitten sen vuoksi ruvennut purkamaan, että en sentään niin tarkka ole tuosta taustasta.

Vielä en ole aloittanut uutta pistelyä. Mie puntaroin kahden työn välissä, joko äiskälle orkideat tai ihelle lampaat. Lampaat ei oo kovin iso työ, mutta äiskä oottaa orkideoja. Orkideoissa pitäisi lajitella langat ja siinä olisi kultalankaakin, jota ällöän. Ne katkeaa ja nuhraantuu niin helposti. Mutta orkideat pistellään kankaalle, jossa on taustapainatus. Se on miulle uutta. Lampaat taasen tehdään pellavalle, enkä ole ristipistoillut pellavallekaan. Muita kirjontoja on pellavalle kyllä tullut tehtyä. Mihin vaaka kallistuukaan jää nähtäväksi, sillä aikaa kun pyörittelen päätöstä mie neulon pitsitopin loppuun.