Tarkennan tästä miun "en osaa neuloa" -jutusta. Mie kyllä neulon auttavasti, mutta tarviin välillä pientä neule-suomi-neule tulkkausta. Ohjeita pitäs tehä for dummies -tyyliin, vaadin minä. Eikä ohjeissa aina kerrota kaikkee, niissä välillä kuvitellaan, että tekijä tietää miten pitää tehdä ilman että siitä ohjeessa mainitaan. Joo, en tiedä. Ja silloin täytyy soittaa auttavaan neulepuhelimeen (kaverille), onneks nyt saa apua myös neuletapaamisessa. Pitääkin muistaa ottaa sinne mukaan yks kapinoiva kaulaliinan alku,

Enkä osaa soveltaa ohjeita, todellakaan. Olen ihaillut monia töitä täällä blogimaalimassa, joissa ohjeita on sovellettu tai tehty ihan omasta päästä. Ihailtavaa. Ja joskus kuulee kommentteja, ettei osaa ohjeista tehdä vaan tekee vain omasta päästä mahdollisesti katsoen mallia jostain valmiista! Voi kääk, miulta ei oikein onnistu edes ohjeenmukaisen langan vaihtaminen toiseen. 

Entäs sitten se purkaminen... mie alan pikkuhiljaa vakuuttua, että jos purkaa pidemmän pätkän ei voi saaha kaikkia silmukoita takasin puikoille kyytiin. Virkatessa on paljon helpompaa, ei tarvii saaha ku yks silmukka kiinni. Karkailevien silmukoiden vuoksi siedän jonniin verran virheitä neuleissani, jos puran virheen pois saan karanneita silmukoita tilalle.

Juu, näissä tunnelmissa onkin hyvä alotella synttärilahjaneuleita! Kyseessä on kahdelle pikkulapselle lapaset, viikossa. Oon yhet lapaset tänä kesänä jo tehny, mutta ohje on silti jostain kaivettava. Saa nähä jaksanko tehä neljä lapasta peräkkäin, mut voishan toiselle tehdä villasukatkin. Kahellaan.