Otsikko kirjasta Koti eläintarhassa (Benjamin Mee).

Ensiksi kiitos Pamille kun kävit piristämässä päivääni tällä viikolla! Ja suuri kiitos paketista! Sain tänään edellisen projektin viittä vaille valmiiksi ja kaivoin ohjeen paketin sisältöä varten. Pami toi kolme kerää Sandness Garnin Lanettea, vaaleansinistä. Tossulliselle on tulossa siitä pusero jahka saan täydennettyä puikkovarastoani. Heti huomenna on mentävä kaupoille! Ja jotta saisin mainitsemani edellisen projektin valmiiksi, täytyisi miun sitäkin varten kurvata kaupunkiin. Eli huomenna tää orkesteri mennee humputtelemaan kaupungille. Kääk, siellä on varmaan muitakin ku myö.

Miun piti siitä hyvästä kirjasta kertoa tänne pikimmiten, mut se vähän on viivästynyt. Lukeminen ei, mut tää raportointi.

Tekijät: Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi
Nimeke: Lukukirja : kirja kirjoista
Julkaistu: Otava : 2008

Tämä on siis kirja kirjoista. Tässä on eri aiheisia lukuja, esim. Lue ja kauhistu, Lue ja liikutu, Lue perusasioista : rakkaus yms. Näissä luvuissa on sitten kerrottu otsikkoon sopivista kirjoista. Kaikkein parasta tässä kirjassa oli miusta se, että tää ei ollut tylsä. Eikä tätä "ymmärtääkseen" tarvii kirjallisuuden opintoja. Miulle tuli olo, että tää on kirjotettu ihan tavan ihmistä varten.

Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä osio oli Lue suomentajia. Mie en ollu aiemmin niinkään ajatellut suomentajien osuutta siihen, minkälaisena mie sen kirjan koen. Ja mie valaistuin Sieppari ruispellossa kirjan osalta. Mie oon joskus aikoinaan (yli kymmenen vuotta sitten) yrittänyt lukea sitä, mutta miusta se oli huono, mie en jaksanut lukkee sitä kokonaan, en millään. Sen jälkeen oon aina ihmetellyt kun ihmiset puhhuu, että se on hyvä. Tässä kirjassa oli esimerkki Sieppari ruispellossa kirjan aikaisemmasta suomennoksesta, jonka oli tehnyt Pentti Saarikoski ja sitten uudesta suomennoksesta (kääntäjänä Arto Schroderus). Tää uudempi oli miusta paljon parempi, voisin kuvitella lukevani kirjan. Eikä mikään ihme jos Saarikosken suomennos ei oikein minnuun uponnut, kirjan mukaan siinä käytetään 1960-luvun alun Helsingin puhekieltä. Pitänee palata Siepparin pariin uudemman kerran ja varmistaa, että se on se uusi suomennos.

Lue suomentajia luvussa kerrottiin myös, että enkusta käännetään eniten kirjoja suomeksi. No niinpä tietysti. En ollu ajatellut sitäkään, että miehän jään paitsi vaikka mistä hyvistä kirjoista kun niitä ei oo käännetty! Vaikka pääosinhan mie taijan lukkee suomalaista kirjallisuutta ja onhan suomalaisissakin läpi kahlattavaa. Ei ne kirjat kesken lopu, en mie sillä.

Hieman vaarallinen tää kirja kirjoista oli, koska miun halluun lukkee -lista kasvoi aika monella kirjalla. Aika monta kirjaa, joita oli mainittu olin jo lukenutkin, enkä mie tosiaan kaikkia mainittuja kirjoja haluaisi lukea, sekin selvisi.

Suosittelen luettavaksi!

Vappua meillä on vietetty itsestään poksahtelevia ilmapalloja säikkyen. Ei oo kovin kivvaa kun yht'äkkiää jossain poksahtaa. Viime yönä veinkin poksahdusvaarassa olevan ilmapallon vessaan. Mie aattelin, että se on poksahdusvaarassa kun sen kaverit (muut samassa nipussa) olivat jo poksahtaneet. Vielä mitä, tää ilmapallo on ihan poksahtamatta vessassa vieläkin. No, olkuut.

Tänään oon nauttinut ulkoilmasta muun muassa neuloen. Ei vaan ollut viilistä tarttua haravan varteen. Äs kävi miun ja Tossullisen kanssa lenkillä, mutta muuten otettiin rennosti ja puutarhahommia vältellen. Minnuu ärsyttää niiiin paljon myyrien tekemät tuhotyöt, että ei huvita yhtään rapsutella puutarhaa.

Neulontapuolella on ihan kokonaan valmistunut imuja kaksinkertaisesta bambulangasta. Se viittä vailla valmis juttu, siitä raportoin vasta sitten kun saan sen ihan kokonaan valmiiksi. Sitä odotellessa.