No niin, tietty mie unohin kuvata kansallispuvun kauluksen, jonka sain asettamaani määräaikaan mennessä kirjontojen osalta valmiiksi. Äst. Mutta valmis se on. Rannekkeen ronkkauksia en kerennyt jatkamaan ja ne on siis edelleen kesken. Nyt opettelen ketjupistojen tekemistä, myssyyn/hattuun (mikä lie oikea termi) tulee kaunista, kiekuraista kirjailua ketjupistoin. Silkkikankaalle, silkkilangoin. Mut se ronkkaus jäytää takaraivossa, sitä pitäisi saaha eteenpäin.

Eikä onnistunut miun kirjoneulelapaset Toisesta tuli edelleen isompi. Voi räkä! Ohjeessa oli molemmille lapasille oma kuvionsa, päätin tehdä molemmista sitten täysin samanlaiset (no, peukku tietty eri kohtaan) jos ongelma olikin kuvioissa. Ei ollu siinä ongelma. Ehkä langassa? Jossain vaiheessa huomasin, että punainen lanka rupesi tuntumaan ohuemmalta kuin aiemmin. Jos se oli jossain vaiheessa liian paksua? En tiedä. Mie luovutan ja puran molemmat. Olkuut sitten.

Lohdukkeeksi tein sitten tälläset:

Raitasukat

Ohje: oma pää, 10 silmukkaa/puikko

Lanka: 7-veljestä, harmaa ja vanha roosa

Puikot: 3,5 mm bambusukkapuikot

Langankulutus: 55 g

Miusta nuo värit käy kauniisti yhteen. Näitten koko on lapsi. Minuu aina ärsyttää sukissa kokomerkintä lapsi. Lapsiahan on jos jonkin kokosta! Eihän se kerro mitään! Mut nää on ehkä semmosta kokoa 30 tai vähän vähemmän. Testilapsen jalkaan (käyttää kokoa 25 vai 26 se nyt olikaan) liian isot. Raidat menee 3 krs vaaleanpunaisella ja 2 krs harmaalla. Ehkä jäävät odottamaan lapsen jalan kasvua tai muuten löytävät paikkansa maailmalla.

Kettutyö on päässyt kehystäjälle! Ensi viikolla pääsisi kotiin, mutta ei taija miusta olla ensi viikolla hakijaksi. Parkkipaikan sain näppärästi, ei tarvinnut sen perään itkeskellä tällä kertaa Kannatti vaihtaa asiointipaikkakuntaa. Kehysvaihtoehtoja ei venkslattu lainkaan, eka näytti niin hyvältä. Jos olisi käyty venkslaamaan ni silti olisi päädytty siihen ekaan vaihtoehtoon.

Mitäköhän muuta miun piti? Ainii, äiskä ihastui uusimman Novitassa moneen malliin. Olivat semmosia malleja, joita en ihe välttämättä pitäisi, mutta kiva olisi niitä tehdä. Siinä oli useemmanlaista pitsineuletta, joista äiskä haaveili. Ehkä sitä voisi yrittää toteuttaa jonkun. Nimenomaan yrittää. Mie kun en oikein noissa isommissa projekteissa onnistu. Aina tulee jotenkin vääränkokosta tai viimeistely epäonnistuu, et ne osat ei istu toisiinsa. Noissa äiskän suosikeissa kun oli aika istuvia malleja...

Nyt miulla on puikoilla pitsibolero äiskälle, ylläri, äiskälle. Naurettiin, että kahotaan mitä tästä tullee vai tulleeko mittään. Ja kelle tullee sopivaa vai tulleeko kellekään. Neulon mohairlangasta ni se purkaminen on sitten kurjaa. Neulominen on kivaa, mutta lopputulos harvoin onnistuu. Pitänee vaan neuloo ahkerasti, ehkä joskus joku onnistuu.