Sain joululahjaksi tämän vuoden Finlandia-voittajan eli Hannu Väisäsen kirjoittaman Toiset kengät (haa, nyt muistin kirjan nimenkin!!). Sitä olen aloitellut lukemaan. Olen lukenut myös Väisäsen kirjoittaman Vanikan palat ja jotenkin nämä kaksi teosta tahtovat mennä sekaisin mielessäni. Samanlainen tunnelma on molemmissa kirjoissa ja tietty kun tää on jatkoa edelliselle niin ihmekös tuo.

Viime aikoina on tuo kaunokirjallisuus jäänyt liian vähälle huomiolle. Oli ihana tarttua "oikeeseen" kirjaan ja vaan lukea omaksi iloksi. Syvällistä kirja-analyysiä ei miulta irtoa, parempi niin. Miusta sillon kirja on ihan ok kun jaksaa lukea loppuun. Harvoin jää kesken, mutta niinkin on käynyt. Toiset kirjat sitten tekevät suuremman vaikutuksen kuin toiset. Mie en osaa eritellä mikä tekee kirjassa sen vaikutuksen, onko se tyyli, tarina vai mikä. Oma mielentilakin vaikuttaa lukukokemukseen, oikeenlainen kirja oikeeseen aikaan on ku nyrkki silmään.