Lampaat
Lampaat eläiminä ei oo miun suosikkeja. Oon yhden talven hoitanut lampaita ja meinasi mennä hermo sen ainaisen määkimisen kanssa. Aina kun ohi kulki (etenkin ennen ruoka-aikaa) kuului : mää! Hyvin vaativa mää. Nämä pisteltävät lampaat eivät (kai) pidä kovin vaativaa määkimistä yllä, muuta kun tässä tekovaiheessa vähän huutelevat: tee!
Eilinen päivä meni aikasta rennosti, makoilin, lueskelin, kävin lenkillä ja pistelin. Tänään oonkin sitten ollut jo tähän mennessä eilistä aktiivisempi. Pesin muutamat matot ja kärräsin puita. Ovelasti jätin matonpesuvehkeet levälleen, jos sitä huomenna jatkaisi taas muutamalla matolla. Puun kärräys ei oo niin pahasti enää levällään kun kärräsin pinon ihan kokonaan. Seuraavaa pinoa en sitten viitsinytkään edes aloittaa... jääpähän huomiseksikin jottain ;)
Tänään on sen verran lämmin ettei toinna Ässän kanssa lenkille lähteä, ainakaan päiväsaikaan. Eilen käytiin lenkillä ja leikittiin tottelevaisuutta. Äs malttaa olla jo paikalla olossa hetken, siten että siirryn sen vierestä eteen, oon hetken ja siirryn taas sen viereen. Äs osaa (toistaiseksi) olla maassa paikallaan myös silloin kun oon sen vieressä, ei yritä nousta istumaan. Pitää yrittää tehdä monipuolisesti tuota vieressä olemista ja maasta makaamisesta vapauttamista ettei rupee ennakoimaan.
Peen kanssa leikittiin kanssa eilen tottelevaisuutta pitkästä aikaa. Pee kun ei kulje lenkillä, niin ei tuu siinä samalla kuten Ässällä. Vähän piti muistuttaa, että seuraamisesta pysähdyksestä käydään aina istumaan ilman erillistä käskyä. Nii, ellen oo pyytänyt jotain muuta (käytännössä liikkeestä maahan tai oottaa eli liikkeestä seisomaan). Loppujen lopuksi Pee oli tosi tomera. Tuntu, että se oli hirmu tyytyväinen kun sai näyttää taitojaan ja vähän käyttää aivojaan.
Kommentit