Ei vissiin sada lunta. Onhan sitä tullutkin jo ihan kivasti. Ollaan pihaan kolattu mäkeä ja päästy sitä hyvin jo testailemaankin. Hyvin pulkka kulki!

Pojan päiväuniajat oon ahkeroinut (pitkästä aikaa) kansallispuvun kirjomusten kanssa. Nyt on toinen ranneke valmis! Siis rannekkeen kirjomukset ovat valmiit. Mitä sille seuraavaksi tapahtuu on miulla vielä hämärän peitossa, ilmeisesti napinläpi pitäisi tehdä, tai jotain.

Ranneke

On tuo silkkaa hulluutta.Tai ei nuo reikäompeleet kummosia ollut tehdä, mutta niiden yläpuolella oleva ronkkaus... Miulla meni yksi päivä ennen kuin tajusin miten ronkkauskirjontaa tehdään tuollei vinoon. Suoraa osasin tehdä, mutta sitku piti ruveta ajattelemaan miten saan tuollei sivusuuntaan, ni ei meinannut tulla mitään. Opettaja neuvoi ja piirti miulle kaaviota, mie suhrasin ja suhrasin. Täytyy mainita, että ope ei hermostunut missään vaiheessa toisin ku mie. Turhautti kun en vaan älynnyt. Jossain vaiheessa sitten tajusin (kai, toivottavasti) miten saan siksak-kuviota.

Onneksi miulla ei ole hirmu tiheä kangas, johon ronkkaus tuli. Se nimittäin kirjotaan yhden langan yli, valkealla langalla valkealle kankaalle. Ei järkeä! Riittävän tiheä kangas oli nytkin. Sain nähdä myös paljon tiheämmälle kankaalle tehtyä ronkkausta, olisi saattanut jäädä miulta tekemättä.

Tuo ronkkaus tehtiin niin, että ekaksi tein ruudukon kiinni kankaaseen langalla ja sitten päällystin sen ruudukon samalla langalla, siten ettei lanka kiinnity kankaaseen vaan kiertää vaan pohjaruudukon langan. Jälki ei ole kaunista, mutta eihän se aloittelijalla voikaan olla. Nähtävästi vielä otin tuon kuvan aika alusta, reunoille ei enää tullut niin rumaa jälkeä. Toinen ranneke onkin sitten jo nätimpi, ehkä. Kuhan saan tehtyä. Toisesta rannekkeesta puuttuu siis vaan tuo ronkkaus. Vähän sitä oon jo aloitellut, muistellut, että mites se nyt taas menikään. Innostuneella viiliksellä oon taas. On ollut mukava tehdä!